Vastaavan työnjohtajan ja rakennustyön valvojan tehtävät

Vastaavan työnjohtajan ja rakennustyön valvojan tehtävistä liikkuu niin paljon kaikenlaisia käsityksiä ja lakiteksteistä muunneltuja erilaisia versioita , että on syytä tutustua siihen, mitä Maankäyttö ja rakennusasetus itse asiassa vastaavan mestarin tehtävistä ja vastuista sanovat:

Vastaavan mestarin tehtävät Maankäyttö ja rakennusasetuksen 73 § mukaan

73 §

Rakennustyön johto
Vastaavan työnjohtajan tehtävät ja vastuu alkavat välittömästi sen jälkeen, kun hänet on hyväksytty tai ilmoitus työnjohtajana toimimisesta on jätetty. Näistä tehtävistä ja vastuusta voidaan vapautua vain pyytämällä kirjallisesti vapautus tehtävästä tai siten, että hyväksytään toinen henkilö vastaavan työnjohtajan tilalle.

Vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia siitä, että:
1) rakentamisen aloittamisesta ilmoitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle

2) rakennustyö suoritetaan myönnetyn luvan mukaisesti ja siinä noudatetaan rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä

3) rakennustyön aikana ryhdytään tarvittaviin toimiin havaittujen puutteiden tai virheiden johdosta

4) luvassa määrätyt katselmukset pyydetään riittävän ajoissa ja suoritetaan aloituskokouksessa tai muutoin määrätyt tarkastukset ja toimenpiteet asianmukaisissa työvaiheissa

5) rakennustyömaalla ovat käytettävissä hyväksytyt piirustukset ja tarvittavat erityis-piirustukset, ajan tasalla oleva rakennustyön tarkastusasiakirja, mahdolliset testaustulokset sekä muut tarvittavat asiakirjat

Mitä vastaavasta työnjohtajasta säädetään, koskee soveltuvin osin erityisalan työnjohtajaa:

Erityisalan työnjohtajalla tarkoitetaan ilmastointitöiden vastaavaa työnjohtajaa (iv-tj) ja kiinteistön vesi- ja viemärijohtotöiden vastaavaa työnjohtajaa (kvv-tj).  Pientalon rakennustöissä harvoin vaaditaan muita erityisalan työnjohtajia.

Vastaavan työnjohtajan on joskus ajateltu olevan rakennustarkastajan käden jatke työmaalla, varsinkin kunnissa, joissa rakennustarkastaja ei suorita kaikkia työmaalla pidettäväksi vaadittuja tarkastuksia viran puolesta.

Kelpoisuus vastaavaksi työnjohtajaksi
Yleensä rakennusmestarin koulutus tai sitä korkeampi tuo kelpoisuuden vastaavaksi työnjohtajaksi.  Lisäksi edellytetään aikaisempaa kokemusta ko. tehtävässä. Kuitenkin vastaavan työnjohtajan kelpoisuudesta lopullisesti päättää aina kunnan rakennustarkastaja. Rakennushankkeen kannalta helpoin ja selkein ratkaisu on, että yksi ja sama henkilö hoitaa molemmat tehtävät.

Valvojan tehtävät RT 16-10447 kohta 3, Tekninen ja laadun valvonta
Teknisellä ja laadun valvonnalla varmistetaan rakentamisen suorittaminen teknisesti oikein ja suunnitelman mukaisesti, jotta tarkoitettu kunnollinen lopputulos saavutetaan. Laki ei edellytä rakennustyön valvojan nimeämistä työmaalle. Jos työmaalle ei valita valvojaa erikseen, on mietittävä mitkä alla olevista valvojan tehtävistä annetaan vastaavan mestarin tehtäväksi.

Alla olevien tehtävien lisäksi voidaan valvojan tehtävälistaan liittää teknisen ja laadun valvonnan lisäksi aikataulullinen valvonta sekä taloudellinen valvonta.

Tekniseen ja laadun valvontaan kuuluu:

1. Työn suoritusten varmistaminen siten, että tulos vastaa teknisesti ja laadullisesti urakkasopimusta
2. Urakoitsijoille kuuluvan laadunvalvonnan toteutumisen varmistamisen
3. Työmallien teettäminen ja riittävien tarkastuksien pitäminen eri työvaiheissa
4. Työmenetelmien, työolosuhteiden ja hyvän rakentamistavan varmistaminen
5. Urakoitsijan työnjohtajien pätevyyden arviointi ja heidän tehtäviinsä perehtymisen seuranta
6. Käytettävien materiaalien suunnitelmanmukaisuus ja laadun tarkastaminen
7. Rakennusosien tarkastaminen tehtaalla erikseen sovitussa laajuudessa
8. Tavarantoimittajien ja valmistajien asennus- ja työohjeiden noudattamisen seuranta
9. Urakoitsijoiden ja toimittajien laatimien piirustusten vastaanotto, tarkastus ja sopimustenmukaisten jatkotoimenpiteiden seuranta

10.  Eri työvaiheiden tarkoituksenmukaisen suoritusjärjestyksen seuranta

11.  Ennakkokatselmuksin työtuloksen vastaanottokelpoisuuden määrittäminen

Yllä olevista tehtävistä rakennushankkeeseen ryhtyvä haluaa usein itse hoitaa osan.  Etenkin talousasioissa oma hankintatyö ja talouden seuranta ovat välttämättömiä.  Asiantuntijoille jää vain avustajan rooli. Vastaavan työnjohtajan ja valvojan tehtävistä on aina tehtävä kirjallinen sopimus, josta ilmenee mistä tehtävistä on sovittu ja mikä on suoritettava korvaus ja koska se maksetaan.  Maksun suoritus yrittäjänä toimivalle on helppoa laskua vastaan ja vastuuasiat pysyvät selvinä.

Jos rakennushankkeeseen ryhtyvä toimii työnantajana vastaavalle työnjohtajalle tai valvojalle, niin myös ns. isännän vastuu jää rakennushankkeeseen ryhtyvälle. On myös hyvä tiedostaa, että minkäänlainen kuluttajansuoja ei koske palkollisen tekemää työtä. Näistä syistä tehtävä kannattaa antaa yritystoimeksiantona yritykselle, jolla tulisi vieläpä olla toiminnan vastuuvakuutus.

Olli Hanhiniemi RI(AMK)

Pientalon erikoissuunnittelu: suunnitelmien koordinointi pääsuunnittelijan vastuulla

Erikoissuunnittelijajoukon johtamisesta ja suunnitelmien yhteensopivuudesta vastaa pääsuunnittelija. Tehtävä on vaativa ja siksi aiemmassa blogissani nimitinkin hankkeen pääsuunnittelijaa rakennushankkeeseen ryhtyneen ”luottopelaajaksi”

Tässä lista pientalon erikoissuunnittelijoista, joiden suunnitelmat pääsuunnittelija sovittaa yhteen: (Lue lopusta selventävät käytännön esimerkit, joissa tulee näkyväksi pääsuunnittelijan rooli pientaloprojektissa.)

Erikoissuunnittelijoita ovat mm:

Geotekninen suunnittelija
Geotekninen suunnittelija määrittelee esimerkiksi painokairauksen tai jonkun muun tiedon pohjalta maapohjan kantavuuden, perustamistavan (esim. paalutustarpeen), riittääkö anturaperustus vai tehdäänkö reunavahvisteinen laatta.

Perustussuunnittelija
Perustussuunnittelija perustamistapalausunnon pohjalta suunnittelee rakennuksen perustukset sellaisiksi, että ne välittävät itse rakennuksesta johtuvat kuormat perusmaalle ja esimerkiksi kellaritiloille annetut vaatimukset.

Pihasuunnittelija
Pihasuunnittelija suunnittelee rakennussuunnitelmien pohjalta tarkat kulkutiet, istutukset, viheralueet erilaiset pengerrykset ja tukimuurit jne.

Kiinteistön vesi- ja viemärisuunnittelija (putkisuunnittelija)
Kvv-suunnittelija suunnittelee putkiverkostot vesikalusteineen yhteistyössä rakennus- ja rakennesuunnittelijan kanssa. Putkien reitit ja rakenteiden läpimenot on suunniteltava huolellisesti. Lämmitysjärjestelmän suunnittelu on usein myös kvv-suunnittelijan tehtävä.

Ilmanvaihtosuunnittelija
Iv-suunnittelija vastaa ilmanvaihtokanavien ja koko ilmanvaihdon suunnittelusta.  Pientalohankkeissa on tavallista, että hän suunnittelee iv-laitteissa tarvittavan automatiikan.

Erikoiskohteessa erillinen automatiikkasuunnittelija
Energiataloudellisesti vaativissa kohteissa tarvitaan erillinen automatiikkasuunnittelija.

Lattialämmitysputkiston suunnittelija
Lattialämmitysputkisto edellyttää aina erikoissuunnittelijaa.

Sähkösuunnittelija ja erikoistilanteissa erillinen sisustussuunnittelija
Sähkösuunnittelija suunnittelee erilliset vahvavirtaverkot (normaalit sähköverkot) ja heikkovirtaverkot, televerkot ja turvalaiteverkostot. Myös valaistuksen suunnittelu kuuluu normaalitapauksissa sähkösuunnittelijan tehtäviin.

Erikoiskohteessa erillinen turvalaitesuunnittelija
Vaativissa tilanteissa voi olla useitakin turvalaitesuunnittelijoita, esimerkiksi lukituksen suunnittelija, murtohälyttimien suunnittelija, musiikin toiston suunnittelija jne.

Sisustussuunnittelija
Erillinen sisustussuunnittelija voi olla jo mukana suunnittelemassa rakennesuunnittelijan kanssa pintamateriaaleja ja tekstiilejä yms.

Kiintokalusteiden suunnittelija
Hyvin usein käytetään kalusteiden toimittajan kalustesuunnittelijaa, joka sisustus- ja rakennussuunnittelijan kanssa suunnittelevat kalusteet.

Pääsuunnittelijan tehtävä on varmistaa, että eri suunnitelmat sopivat yhteen asukkaan tarpeisiin sopivalla tavalla. Seuraavista pääsuunnittelijalle tutuista esimerkeistä käy hyvin ilmi, pääsuunnittelijan rooli rakennushankkeessa.

Esimerkki 1:
Yläkerran wc:n paikka on usein siirretty rakennushankkeeseen ryhtyneen pyynnöstä olohuoneen yläpuolelle. Siinä tapauksessa on harvoin mahdollista sijoittaa viemäreitä rakenteisiin piiloon eivätkä viemärit olohuoneen katossa ole mukava ratkaisu, vaikka ne koteloitaisiin.

Esimerkki 2:
Jos parvekkeen alapuolella on terassi tai joku muu tila, niin parvekkeen lattiassa ei pelkkä harvalauta riitä, vaan lattiasta on tehtävä vedenpitävä, joka nostaa parvekkeen lattian yläpintaa ja parvekkeen ovelta saattaa tila korkeussuunnassa loppua

Esimerkki 3:
Pakettitalojen pohjapiirustuksissa on harvoin erillistä teknillistä tilaa ja jos on, niin se on usein liian pieni. Vain suoralla sähkölämmityksellä tai poistoilman lämpöpumpulla varustettu talo voidaan toteuttaa ilman erillistä teknillistä tilaa. Silloin sähköpääkeskus sijoitetaan tuulikaappiin. Siinä tapauksessa keskus vie jo valmiiksi ahtaasta tuulikaapista yhden seinän. Teknistä tilaa korvaavia ratkaisuja tehdään joka puolelle taloa. Lämminvesivaraaja asennetaan apukeittiöön ja vesimittari varaajan alatilaan. Apukeittiössä varaaja vie ehkä ainoan korkean kaapin paikan ja järjestely on käytössä hankala. Ilmanvaihtokoneelle tarvitaan oma tilansa, joten se asennetaan vaatehuoneeseen. Vaatehuone taas on usein makuuhuoneen vieressä, joten pientä hurinaa pitävä kone saattaa häiritä yöunia. Puhumattakaan tilasta, jonka se vaatehuoneesta lohkaisee. Poistoilman lämpöpumppu vaatii tilaa enemmän kuin lämminvesivaraaja. Jos rakennussuunnittelija ei ole varannut teknillistä tilaa talotekniikalle, vaikeuttaa se erikoissuunnittelijoiden tehtäviä ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Jos osa varastotilasta on helposti muunnettavissa teknilliseksi tilaksi, niin se kannattaa tehdä.

Ammattitaitoinen pääsuunnittelija – rakennushankkeesi luottopelaaja

Pääsuunnittelijan päätehtävä

Laki edellyttää, että rakennushankkeeseen ryhtyvän on palkattava pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijan tehtävänä on huolehtia rakennushankkeen suunnitelmien riittävästä laadusta ja laajuudesta niin, että suunnitelmilla voidaan osoittaa, että rakentamiselle asetetut vaatimukset täyttyvät. Pääsuunnittelija vastaa rakennusvalvontaviranomaisille, että tehtävät ovat asianmukaisesti hoidettu koko rakennushankkeen suunnittelun ja rakentamisen ajan.

Pääsuunnittelijan kelpoisuus

Pääsuunnittelijalla tulee olla eri toimialojen suunnitelmien yhteensovittamisen kokemus ja taito. Kelpoisuusvaatimus on sama kuin hankkeen vaativimmasta suunnittelutehtävästä johtuva kelpoisuusvaatimus. Kelpoisuuden arvioivat kunnan rakennusvalvontaviranomaiset.

Yleensä pääsuunnittelija on rakennussuunnittelija.  Talopakettikohteissa, joissa rakennussuunnittelijan ei eri syistä ole mahdollista toimia pääsuunnittelijana, on tehtävä sopimus jonkun muun kelpoisuusvaatimukset täyttävän kanssa. Pääsuunnittelija voi olla myös sama henkilö kuin vastaava työnjohtajakin edellyttäen tietenkin, että vastaavan työnjohtajan kelpoisuus riittää myös pääsuunnittelijan tehtävään

Pääsuunnittelijan tehtävät

Pääsuunnittelijan tulee yhdessä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa hankkeen laadun ja vaativuuden edellyttämällä tavalla huolehtia seuraavista tehtävistä:

• Huolehtia, että käytettävissä olevat lähtötiedot ovat ristiriidattomat ja riittävät ja että ne ovat suunnittelijoiden käytössä.
• Varmistaa, että suunnittelijat ovat selvillä omista vastuualueistaan ja niiden liittymisestä muihin suunnitelmiin
• Varmistua suunnittelijoiden yhteistyöstä ja eri suunnitelmien yhteensopivuudesta
• Huolehtia, että suunnitelmat valmistuvat erikseen sovitussa aikataulussa.
• Vastata rakennuksen sijoittamisesta tontille, ja että rakennus sopii sille valittuun ympäristöön

Pääsuunnittelijan yksilöityjä tehtäviä

• Osallistuminen aloituskokoukseen ja aloituskokouksessa sovittujen suunnitteluasioiden valvontaan
• Valvoa, että muutostöiden suunnittelu ei ole ristiriidassa alkuperäisten suunnitelmien kanssa
• Seurata, että rakennuslupa-asiakirjat, erityissuunnitelmat ja selvitykset on toimitettu rakennusvalvontaviranomaisten vaatimusten mukaisesti
• Pitää rakennushankkeeseen ryhtyvän ajan tasalla suunnitteluasioissa

Rakennushankkeen pääsuunnittelija on rakennushakkeeseen ryhtyvän luottopelaaja ja sen valinta on projektin onnistumisen kannalta yksi tärkeimmistä päätöksistä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki
120 §
Rakennuksen suunnittelu
”Rakentamista koskeva suunnitelma on laadittava siten, että se täyttää tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset.

Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset (pääsuunnittelija).

Kustakin erityissuunnitelmasta vastaava henkilö huolehtii siitä, että suunnitelma täyttää sille asetetut vaatimukset. Jos erityissuunnitelman on laatinut useampi suunnittelija, näistä yhden tulee olla nimetty tämän erikoisalan kokonaisuudesta vastaavaksi suunnittelijaksi.”

Onko unelmasi rakentaa itse oma kotisi?

Tästä alkaa kirjoitussarjani, joka käsittelee pientalon rakentamista tavallisen ihmisen näkökulmasta. Monet ovat päätyneet omatoimirakentajaksi, koska se antaa mahdollisuuden hyötyä omasta osaamisesta ja työstä sekä ystävien, tuttavien ja sukulaisten, siis oman sosiaalisen verkoston, avusta. 
Vuoden 2000 alussa voimaantulleessa Maankäyttö- ja Rakennuslaissa (MRL) selvennetään myös omatoimisen pientalorakentajan asemaa. Laissa asetetaan rakennushankkeeseen ryhtyvälle, kuten esimerkiksi  omatoimirakentajaksi alkavalle perheelle, eräitä velvoitteita, joista tärkein on huolehtimisvelvollisuus.

 MRL 119 § Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa:

“Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen, sekä käytettävissään pätevä henkilöstö.” 

Riittävillä edellytyksillä tarkoitetaan lähinnä taloudellisia resursseja.  Lain mukaan siis rahoituksen on oltava järjestyksessä, ennen merkittävien sitovien päätösten tekoa.

Pientalohankkeen pätevän henkilöstön muodostaa rakennushankkeeseen ryhtyvän lisäksi:

Pääsuunnittelija
Erityissuunnittelijat:
rakennussuunnittelija (arkkitehti-suunnittelija)
rakennesuunnittelija (insinööri-suunnittelija)
putkisuunnittelija
ilmanvaihtosuunnittelija
sähkösuunnittelija
muut mahdollisesti tarvittavat erityissuunnittelijat
Vastaava työnjohtaja
Erityistyönjohtajat:
vastaava iv-työnjohtaja
vastaava kvv-työnjohtaja
muut mahdollisesti tarvittavat erityistyönjohtajat

Käytännössä yllä oleva ei ole niin monimutkaista kuin ensisilmäyksellä näyttää. Kuitenkin asiatuntijaa, pääsuunnittelijaa tai vastaavaa työnjohtajaa, tarvitaan heti alkumetreistä alkaen.

Jos tarkoitus on hankkia ”talopaketti”, niin talopakettien myyjät ovat hyvin selvillä hankkeen alussa tehtävistä asioista.

Jos sinulle herää ajatuksia tai kysymyksiä rakennusprojektin aloittamisesta ja edellä kirjoitetusta, niin lisää alle omat kommenttisi ja jaa myös omia kokemuksiasi.

Olli Hanhiniemi: Kenen pussilla käydään, kun talosi rappaus epäonnistuu?

Pinnantasaisuus mitataan käyttämällä mittalautaa ja kiilaa.

Kuluneena kesäkautena kivitalon rappauspinnoitus on monella työmaalla epäonnistunut. Syynä on ollut tekijöiden perusasioiden huono osaaminen ja piittaamattomuus. Oma osuutensa on RYL 2000 ohjeilla (rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset), jotka sallivat mielestäni tarpeettoman suuren toleranssin ulkorappauksen suoruudelle. Kahden metrin matkalla pinnanvaihteluksi sallitaan +/- 7 mm, joka on liian suuri, koska varjot tulevat näkyviin jo normaaleissakin valaistusolosuhteissa.

Lähinnä ns. 2-kerrosrappauksissa tekijöiltä jää rappauspohjan tarkastus tekemättä ja pohjan virheet siirtyvät edelleen rappauspintaan. Ennakkotarkastuksessa voidaan havaita pohjan virheet ja korjata ne jo tässä vaiheessa. Aineiden yhteensopivuuden takia päälle korjaaminen ei aina ole edes mahdollista, vaan juuri valmistunut pintarappaus on poistettava ennen töiden jatkamista.

Olosuhteet ovat rappaustöiden onnistumiselle erittäin tärkeät. Esimerkiksi auringonpaisteessa tehty rappaus kuivuu liian nopeasti, laastit menettävät ominaisuutensa ja värit muuttuvat toisenlaisiksi kuin varjossa rapattu pinta. Usein aikataulujen venyminen on siirtänyt töitä liian myöhäiseen syksyyn ja aloitettuja töitä on yritetty tehdä valmiiksi ohjeiden vastaisesti, yöpakkasista piittaamatta.
Helpoin tie ulos kiusallisesta tilanteesta on ottaa yhteys asiantuntijaan, jonka avulla pääset asiassa eteenpäin.